1. Kulje vasten

pyhät on olennot metsissä, niityillä
teutovat nostaen pölyn ja sumun
lintuina nousevat mudasta, lumesta
sinussa hämärä autio kutsuu

se, mille ei voi nimeä antaa
nousee kun ilma on taivaalla suuri
kuuntele kauan sen hiljaisuutta
kuuntele laulua kaukana

2. Neljäs valtakunta

tunnetko sen kurkussasi
korviesi käytävissä
silmiesi kalvoilla
ahtaissa onkaloissa

se on eläin ihmisen vaatteissa
se on miljoona vuotta vanha
raivoaa tiensä tajuntaan
puhuu hengityksen kieltä

ota elämä vastaan kädestäni
valta ja voima
aina ja aina
ota elämä vastaan kädestäni

ihminen on petosta
ihminen on ansa
elämä on roviolla
liekehtivä, uskomaton
kukaan ei ole kyllin vahva
tai kyllin rohkea

sankarin työ on takoa tie
tai syöksyä miekkaansa

3. Metallipurkaus

lokakuun aurinko
kylmenneillä raunioilla
maasta ei nostettu
kultaista viljaa
yöllä, kun yritän unohtaa
toisesta huoneesta kuulen
kuinka ne päästävät lapsen
kantavat paljuissa veristä vettä
henki, se pakenee
talvi nousee harmaana
kellarit ovat tyhjät
alasluoduin silmin...
ei minun tarvitse kumartaa kuvia
joita ne minusta veistävät
jokaisen tyyni ja suljettu kasvo
piilottaa kirkuvan hirviön

"Sielu on metallipurkaus
helvetin ammustehtaalta"
siinä miehen viime huokaus
nyt kun kaikki pyhä on annettu
riisuttu tunteilta arvokkuus
pois rannikoilta vetäydytty

4. Kuu

aurinko taivaalla
kuule lauluni
kuu pilvien piilossa
ota vastaan valitus

"kivinen pyhä jumala
on mennyt pois"

minä olen tappaja
tappajien heimoa
minä itken kivusta
lyödessäni sinua

kivinen pyhä jumala
on mennyt pois!

pilviverhojen takana
istuu uusi jumala
niitattuna tuoliinsa
hirtettynä suoliinsa

(kivinen pyhä jumala
on mennyt pois)

5. Veljeskunta

veljet, me tulemme neljästä tuulensuunnasta
me olemme korkeat ja puhtaat
veljet, siitä tehtävästä ei puhuta
ei kätellä, katsotaan silmiin

kun heität vaatteesi pois
ja näytät ruumiisi aukot
kun huudat hänen korvaansa
ota suuhusi tämä liha

veljet antavat vapauden nousta
merestä vuorina
veljet antavat armon käydä
oikeutensa edellä
veljet ottavat sinun kosteutesi
kämmenelleen
veljet rakastavat lihasi
hehkuvaa haavaa

kun tulet joen rantaan
ei puhtaudesta puhuta
sinä heität vetesi virtaan
ja pilkkaat jumalaa

kun makaat saastaisella lakanalla
valuen ihmeellisiä nesteitä
rukoillen häntä jota et saanut
ja lasket taas kätesi keskellesi
koskettamaan punaista lihaasi
olemme siellä olemme siellä
olemme siellä olemme siellä

6. Rytmitehdas

päivällä tehdas takoo rytmin
ja musta savu kohoaa
päivällä vesi on matalaa
saat päähäsi haavoja

siis sukella tähtevään yöhön
noutamaan uusia sanoja
syvästä on noudettava
silmissä meri myrskyämään

pyhää maata on kaikki
pyhää maata jalkojen alla
ei ole mies ei ole nainen
olento joka sitä kävelee

minä tunnen teidät kaikki
te ette tunne minua
minä kuulen teidät kaikki
te ette kuule minua

matka perille alkaa näin
sanat on virtyneet ohuiksi
näkökenttä on rautaa
mutta naisen käsissä tuli

7. Helvetin hyvä paimen

teillä tietymättömillä
autuailla hautuumailla
leijuu sumu, savu, usva
peittää miehen jäljet
"minut on murhattu
hakattu paloiksi
heitetty seinille
naurettu pois"

helvetin hyvä paimen:
hän tulee auringosta laivalla
jonka kannella kukkii hopeapuu
minä laulan lauluja kaukana
kasvan kultaista viljaa

kädet nostin, kasvot
nostin pääni sankan
määrä oli mennyt tiestä
mieli päivämatkasta
"täällä siis kirjoitan
annan tuntoni palaa
valan kostoa sille
joka synnytti minut"

helvetin hyvä paimen:
aamutuimaan se kävelee tietä
lumen läpi nousee heinä
ojissa makaa kylmiä ruumiita
suut huutoihin jäätyneinä

kumotti kuut, auringot
päivä paistoi pimeyteen
päivä paistoi, kuu kumotti
minä en nähnyt mitänä

8. Vaskiperse

maailma on unesta tehty
ja pääsi jäätyy maahan kiinni

jaa kanssani tämä hengitys
katso kuinka maa on mustaa
huuto nousee näistä suista
ja pimeys peittää häpeän

olet ollut kauan nainen
olen ollut kauan mies
tämä tauti sisällämme
ei kauaa enää kestä

lapset ovat hirviöitä
aikuiset surkimuksia
tällä metsäaukealla
me käydään kotkaa sarvesta

täällä kylmä jättiläinen
mies on aina työssään
meitä kustaan molempiin silmiin
hirveällä paineella

9. Ääni ja vimma

yö on kylmä kuin ihmisen syli
tiet vievät pimeään
elämänmittaiset tiet
kuinka paljon voi luovuttaa
silti tunnistaa itsensä

sanat sitoo kuoleman virtaan
rakastavat ottavat vastuun
kylmyydessä
pimeässä
tyhjässä
niin voisi olla
joku yrittää laulaa

Ei.
pimeässä kuka vain on sinä
sinä kuka vain
pelkäävät omaa nimeään
aurinkojen kiertoa
toisen kätensä viisautta
eläimen lempeää turpaa

10. Tanssitauti

kaikki tanssii
kaikki tanssii
vapaa tanssii
pakko tanssii
heti aamusta kun heräät
on pakko tanssia
tanssia tykin tahdissa
tanssia pillin mukaan

tanssitauti
tässä piirissä maailma pyörii
tanssitauti
hyppää pois ja näe, se kiihtyy
tanssitauti
tämä pakkotanssi, köyhien työ
tanssitauti

tanssi koneiden tahdissa
tanssi jalkasi tyngiksi
tanssitahti ja rakkaus
koneet lyövät rytmin nurin
sekahaku, sikahaku
noutopalvelu
joka sieluun rakennettu
tanssipoliisi

11. Kätketty kukka

tämä on viimeinen veripiiri
täällä katsotaan totuutta
uuden jumalan julkea poika
odottaa isältään sanaa
tämä on viimeinen rytmipaikka
täällä syljetään käsiin
maalatut vartalot tanssii kehää
manaa mustaa petoa

synkeä autius korpimailla
odottaa turhaan kevättä
sade piiskaa seinät kumoon
kaikki kylmä tulee taivaasta

"minä en koskaan milloinkaan
tule lausuntoja antamaan
sillä niiden takaa
petollisuus soi"

niin se kukka on kätketty
kunne sen siemen on haudattu
maasta se tulee ja maahan menee
maasta on ihmisen hulluus luotu
ihmisen notkoihin nousee talot
ihmisen vuorille varastot
sotaa on käyty jo niin monta
vuotta maan ja taivaan kanssa

12. Enteitä

öisin veistän lihasta siltaa
todelliseen maailmaan
pidän elämästä kiinni
niinkuin se olisi minun

katson yöllä peiliin
hän tuijottaa minua silmiin
meiltä kaikilta menee päät
sekaisin kurkut tulehtuu

mistä tulivat haavat kämmeniisi
ilman ruosteisen naulan työtä?

ja sanon taas kerran
tämä oli aiottu meille tuhoksi
pahaksi enteeksi
miekaksi lapsen käteen

yö on tehty teräksestä
tuuli jäästä ja piikeistä vesi
uponneet laivat seilaa ylös
yö on tehty hänestä

13. Täynnä naisia

nainen kantaa ristiään
pimeässä nauraen
kuunnellen kosteaa yötä
liekehtien hiljaa
minä sanon:
ei ole tulemista
ei teräksistä laulua
näissä kivikaupungeissa
heinämiesten sisällä

vapisevin käsin ojennat
kuolemankukan siemenet
unet täynnä naisia
kastepisaroiden kaltaisia
aamuun katoavia

talven jälkeen ulkoa
löytyy hammas
talojen takapihoilla
poltetaan kylmyyttä,
pahoja muistoja
julistamani kuolemantuomiot
langetetaan kiirehtimättä
salakieliset sanomat
nousevat merien pohjasta

muista aamuisin herätä
tehdä hyvin turha työsi
kello käy sinun aikaasi
sinun lyhyttä aikaasi
miksi johtajat ampuvat
kalliit päänsä seinille
miksi ikkunoista syöksyy
loputon itkevä joukko

14. Tulikiveä

tärkeää on salaisuus
tärkeää on näkemys
selitykset solmiutuvat
ihmisyyden lokaan
luiden läpi tulee valo
loistaa kallon sisältä
lihan kuidut lasia
köynnöksinä toisissaan

mustan pylvän juurella
usva kiertää itseään
minä olen rakastanut
tätä tapaa nähdä
pylvään juureen tanssitaan
syvää jalkauraa
katsomatta ilmoihin
tuntematta säiden merta

taivaankannen yli soutaa
pyörä tulikivinen
Se on elämälle totta
se on kaiken sisässä

© A. W. Yrjänä