Blogi nro. 3 | Sodista imagoprojekteina

Kuva: Rikhard Larvanto

20.3.2026 | Julius Caesarin sotaretki Galliaan tuossa muutama tuhat viikkoa sitten tehtiin pitkälti imagosyistä. Caesar havitteli hegemoniaa Rooman hallinnossa uusilla valloituksillaan. Reissu kesti noin yhdeksän vuotta, jotka senaattori Julius itse vietti myös rintama- ja sotilaselämää, toki luksuspalveluin, mutta säiden ja vastustajien keskellä, ripulissa, sääskien seurassa ja unetta.

Se oli kaiken kaikkiaan raaka ja ylimielinen reissu, jossa hävitettiin kokonaisia kansoja maan päältä.

Näinä päivinä käytävät imagosodat ovat vielä raaempia. Uhreina ovat useimmiten lapset. Erotuksena kuitenkin se, että komentajat eivät itse altistu kuin korkeintaan pienelle keväiselle pujoallergialle golfkenttiensä laidoilla.

Kuinka helppo on tuhansien kilometrien päästä siirrellä muka abstrakteja nappuloita muka abstraktilla muka-pelikentällä. Edes ilman mitään tajua historiasta, hallintojen ja väkijoukkojen käytöksestä, tai oikeastaan yhtään mistään kuin omasta, aika rumasta perseestä.

Mietin, mikä todennäköisyys on, että sotilaat sanoisivat jossain vaiheessa: "Ei käy". Ja koska historiasta aloitin, viittaan ehkä siihen hetkeen, kun Aleksanteri Suuren sotilaat sanoivat noin kolmentoista vuoden ryöstöseikkailun jälkeen kuninkaalleen, että: "Nyt vittu riitti, me lähdetään himaan. Voit jäädä tänne pätemään ilman meitä, jos huvittaapi.

- AWY