Blogi nro. 1 | Jacek Dukaj’n Ice on hyytävää luettavaa: “Hän ei ole ehkä järjissään.”
Kuva: Rikhard Larvanto
4.3.2026 | Puolalaisen Jacek Dukaj’n Ice (2007, englanninnos 2025) on hyytävää kirjallisuutta. Olen noin sivulla kaksisataa, joten tiedän jo jotain kirjoittajan voimista, vaikka jäljellä on vielä tuhat sivua.
Ice on kolmiulotteisen kaleidoskoopin vääjäämättömyydellä etenevä kirja peleistä, politiikasta, logiikasta, tieteestä, kielestä, sodasta, taloudesta, diplomatiasta. Samalla se on mysteerinäytelmä, kirjallinen temppu, moninkertainen, omalakinen pastissi suuresta romaanista.
Tällä hetkellä olemme matkalla Irkutskiin Trans-Siperian radalla, luksusjunan ensimmäisen luokan vaunuissa, joita kansoittavat uusrikkaat ja vanha raha. Lääkäreitä, insinöörejä, perijättäriä, äveriäitä turisteja, prinssejä, vakoilijoita ja sotilaita eri puolilta maailmaa. Matkustajien välisiä kohtaamisia ja heidän keskustelujaan kuvataan herkullisesti. Jokaisella on omat pelinsä. Kullatussa ja koristellussa ravintolavaunussa ja tupakkasalongissa avataan aikakauden ristiriidat ja ihmiskäsitykset, politiikka ja historia.
Junassa matkustaa väärän nimen turvin myös voimiensa huipulla oleva Nikola Tesla. Kirjan kertoja, nuori, köyhtyneen aatelissuvun vesa, matemaatikko Benedykt puolivahingossa pelastaa hänet Ohranan agentin murhayritykseltä (junassa on tsaarinvallan logiikalla tietysti myös toinen Ohranan agentti, jonka tehtävä on suojella Teslaa). Tesla on matkalla tekemään kenttäkokeita uudella vempaimellaan, epävalogeneraattorilla (Unlichtgeräte). Vain Benedykt huomaa, että laitekokeilut ovat saaneet Teslan varjon elämään omaa elämäänsä.
On vuosi 1924. Ensimmäistä maailmansotaa ei ole käyty. Sosialistista vallankumousta Venäjällä ei ole tapahtunut, belle époque jatkuu. Suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka ovat päivän puheenaiheita. Päämääränä on “Jäämaa”, Tunguskan vuoden 1908 meteoriitin jälkeensä jättämä alue, josta fysiikan lakien vastaisesti käyttäytyvä jäämassa leviää vääjäämättä jättäen jälkeensä muuntuneita alkuaineita, jotka ovat synnyttäneet uusia teknologian ja kaupankäynnin muotoja. Paikka on vaarallinen, sillä arvaamattomasti liikkuva jää hyytää kaiken koskemansa lähelle absoluuttista nollapistettä.
Erityistilanneministeriö on lähettänyt persaukisen Benedyktin etsimään piileskelevää, poliittisesti kyseenalaista geologi-isäänsä, jonka tieteellisistä löydöistä liikkuu vallan käytävillä outoja huhuja. Sanotaan, että hän kommunikoi Jään kanssa. Benedyktillä on kuitenkin ongelma. Hän ei ole ehkä järjissään.
Mää niin nautin.
-AWY